Rantarosvon Räpellykset

Pinnataulu on apuväline jolla lisätään lennätyspaikan turvallisuutta. Jos paikalla ei käy muita lennättäjiä, ei pinnataululle ole suuremmin käyttöä. Vilkkaammilla lennätyspaikoilla se on kyllä todella tarpeen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on taulu johon on merkattu kaikki 35MHz taajuudet ja kanavanumerot. Lisäksi on esim. puisia pyykkipoikia joissa myös on nämä samat tiedot. Pyykkipojat ovat taulussa oikeilla paikoillaan ja kun haluaa tietyn taajuuden käyttöönsä, varataan se ottamalla pyykkipoika eli pinna taulusta ja ripustamalla se esim. lähettimen antennin tyveen. Jos pyykkipoika haluamallesi taajuudelle on jo poissa. On taajuus varattu ja et saa missään nimessä laittaa lähettimeesi virtoja päälle.

Eräs halpa tapa tehdä pinnataulu on ladata se täältä PDF tiedostona ja tulostaa paperille. Kun laminoit tulosteen saat siitä säänkestävän. Samassa tiedostossa on myös pyykkipoikiin omat merkit. Niitä on 3 sarjaa, joten voit tehdä varsinaiset pinnat niin että tiedot on molemmin puolin ja varapinnnoissa vain toisella puolella.

Pyykkipoikien tiedot kannattaa tulostaa tarralle ja liimata ne pyykkipoikiin. Liimauksen jälkeen kannattaa tarra lakata tai sivellä siihen epoksia, niin että se peittyy hiukan yli reunojen. Tämä parantaa säänkestoa huomattavasti.

Valitettavaa on että jotkut tulostusvärit kestää paremmin UV-säteilyä kuin toiset. En siis voi taata että tuloste ei haalistuisi. Olen joskus tulostanut “täällä vartioin minä” kyltin koirani kuvalla ja laminoinut sen. Se kesti yli 10v portinpielessä ihan selkeänä. Tulostusväreissä siis on todella suuria eroja. Tottakai lennokkikentän pinnataulu kannattaa sijoittaa niin että siihen ei pääse aurinko suoraan porottamaan ja sateensuojakaan ei ole pahasta.

Pinnataulun taajuustiedot on arkin laidassa, jotta pyykkipojat on helppo siihen kiinnittää ja taulun voi kiinnittää alustaansa keskeltä. Suosittelen liimaamaan laminoidun taulun ohuelle vanerille(paksuus riippuu pyykkipojasta) niin se kestää käsittelyä paremmin. Älä käytä nitojaa, ruuveja tai nauloja niin että ne menevät laminaatin läpi, koska siitä reijästä pääsee myös kosteus.

PDF-tiedoston pinnatulu näyttää tältä

Pyykkipoikiin tulevat tiedot ovat tälläiset

Pinnataulua saa tulostaa, käyttää ja levittää ihan vapaasti, kunhan et rupea myymään niitä.

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

Lennokkitarvikkeita ja valmiita lennokkejakin tulee paljon Amerikasta. Niiden kanssa törmää väkisin tuumiin, unsseihin ja galloniin. No maailma on pullollaan muunnostaulukoita ja apuvälineitä muunnosten tekoon, mutta laitetaan nyt vielä oma lusikka soppaan.

Loistava Suomenkielinen mittayksikkö muunnin löytyy osoitteesta www.muunnin.com

Tuumien murtoluvut ovat balsassa, vanerissa, työkaluissa, pulteissa, putkissa ja metallilangoissa hyvin yleisiä.

Tuuman murtoluvut

Joskus törmää teräslankojen mitoituksessa Kirjainlyhennelmään SWG ja numeroon perässä. Lyhenne tulee sanoista Standard Wire Gauge. Alla olevassa taulukossa SWG koodit ja niitä vastaavat millilukemat.

SWG koodit ja millit

Mittayksikköjen lyhenteitä Englanti- Suomi

Inch= Tuuma luvun perässä yleensä “merkki 25,4mm

Foot= Jalka (12tuumaa) luvun perässä yleensä ‘merkki 304,8mm

Yard= Jaardi lyhennetään kirjaimilla yd. 914,4 mm

Cubic inch= Kuutiotuuma lyhennetään kirjaimilla cu.in 16,387 kuutiosenttiä

Cubic foot= Kuutiojalka lyhennetään cu.ft 28,32 kuutiodesimetriä

Usa Gallona= Usan gallona 3,785 litraa

Imperial gallon= Englantilainen gallona 4,546 litraa

Square inch= Neliötuuma lyhenne sq.in 6,45 neliösenttiä

Square foot= Neliöjalka lyhenne sq.ft 929,03 neliösenttiä

Ounce= Unssi lyhennetään oz. 28,35 grammaa

Pound= Naula(pauna) lyhennetään lb. 453,6 graammaa

Fluid ounce= jenkkien tilavuusmitta lyhennetään fl.oz. 29,57 kuutiosenttiä

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

On erittäin tärkeää että lennokin siiven puoliskot ovat tasapainossa keskenään. Se on perus edellytys sille että kone lentää suoraan. Jos tasapaino ei ole grammalleen, voi sen kuitenkin jossain määrin korjata sivuperäsimen tai siivekkeiden vinolla asennolla. Sen sijaan lennokin painopisteen tulee olla kohdallaan. Lennokin piirustuksissa/ ohjeissa on määritelty painopiste. Jos painopiste ei ole siellä missä sen pitäisi olla on lennokki todella hankala lennätettävä ja useimmiten se on mahdotonta.

Painopiste kannattaa ottaa huomioon jo lennokkia rakentaessa. Gramma liikaa painoa pyrstössä vaatii useamman gramman lisäpainoa nokalle että tasapaino saadaan kohdalleen. Huolellisella rakentamisella voidaan välttyä lisäpainolta kokonaan. Akun paikka kannattaa tehdä sellaiseksi, että akkua voi liikuttaa rungon pituussuuntaan. Tällä voidaan hakea painopistettä kohdalleen ilman lisäpainon asentamista. Lisäpainohan vaikuttaa muuten lennokin lento ominaisuuksiin.

Painopisteen säätäminen on yksinkertaista. Pari kalikkaa ristiin ja ja siihen ohuet putket tai kepit pystyyn. Pystyosien pituus tulee olla niin pitkä, ettei laskuteline ota maahan kiinni.

Painopiste teline

Lennokin siipeen mitataan ja merkitään kohta jossa painopisteen tulisi olla. Esim. 50mm siiven etureunasta. Lennokki laitetaan telineeseen merkkien kohdalle ja siirretään akkua eteenpäin kunnes painopiste löytyy(lennokki on tasapainossa) Jos akun siirto ei riitä, voi siirtää vastaanotinta, nopeudensäädintä yms. ja vasta sen jälkeen lisätä ylimääräistä “kuollutta” painoa.

Ylätasolennokki laitetaan telineeseen oikeinpäin ja alatason saa pysymään telineessä ylösalaisin.

Vapaastilentävä liidokki telineessä

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

Laitan muutaman lennokkipaketin helpottamaan alkutaivalta. Linkit on yhdessä paketissa aina yhteen kotimaiseen ostopaikkaan. Keskustelufoorumeilla jokainen suosittelee niitä omia lempituotteitaan ja siitä tulee sellainen kuva ettei toimivaa pakettia voi ostaa yhdestä paikasta. Tosiasia on se että kaiken tarpeellisen saa yhdestä paikasta , ellei mister Murphy astu kuvaan ja joku tuote satu olemaan loppu.

Esimerkki lennokkini ovat etupäässä GWS:än valmistamia, lähinnä siksi että niissä on hinta/laatusuhde kohdallaan. Koneet on helppoja kasata, korjata eivätkä maksa kuin muutamia kymppejä. Radiot, vastaanottimet, servot, nopeudensäätimet yms. olen valikoinut niin että niitä voi käyttää jatkossakin. Yhtenä tärkeänä kriteerinä pidän sitä että tavarat ovat helposti saatavilla ja että myös varaosia saa.

Monella tökkää GWS Beaverin hankinta ulkonäköön. Myönnän että se on aika karsee näky suoraan laatikosta tehtynä. Onneksi on olemassa Foamiystävällisiä maaleja, kuten taiteilijatarvikkeina myytävät akryylivärit. Maalaamalla saa ihmeitä aikaan ja esikuvia piisaa täällä Akryylivärit toimivat kaikkien foamikoneiden kanssa ja jos haluaa kiiltoa pintaan, saa sitä vaikkapa kiva kalustelakalla.

En ole kytköksissä esimerkeissä oleviin liikkeisiin kuin asiakkaana. Esimerkki liikkeistä olen saanut hyvää palvelua.

Linkit ovat kauppojen tuotevalikoimaan, joten en voi taata niiden toimivuutta. Jos joku ei toimi tai menee väärään tuotteeseen, kerro se minulle niin pyrin korjaamaan linkin.

RC-Sabe

• Lennokkina GWS Beaver joka on todettu erinomaiseksi ekaksi koneeksi. Saat siitä myöhemmin siivekkeellisen tilaamalla yhden servon enemmän ja varaosasiiven.

• Radioksi Futaba FP4EX 4-kanavainen radio-ohjain 35 Mhz. Kannattaa kysyä tuleeko mukana lähettimen akkua, koska se ei selviä tuotetiedoista. Pyydä myös vaihtamaan paketin vastaanotin ja servot puistolennokeille sopivampaan kokoluokkaan. Ehdotukseni seuraavaksi. Myös Futaba Skyport 4YF FM 35MHz on sopiva radio.

• Vastaanottimeksi Schulze alpha 4+1 kanavaa(eli 5)

• Vastaanottimen kiteeksi GWS RX Microkide ja pyydä haluamasi taajuus(myös lähettimeen) tai sitten että on samalle taajuudelle kuin lähettimen kide.

• Servoiksi GWS:än Naro std. Servoja tarvitset 2kpl ja jos haluat tehdä Beaveriisi siivekkeet tarvitset yhteensä 3 servoa.

• Nopeudensäätimeksi Liponopeudensäädin ISC300

• Ajoakuksi suosittelen Lipo akkua. Oikein käsiteltynä se ei ole sen kummoisempi kuin muutkaan akkukemiat, mutta teho/painosuhde voittaa muut kemiat 6-0. Esimerkkiakku on Etec AP1500mAh-7.4V(2S1P) 20C

• Akkulaturiksi Etec ET2030 jolla voit ladata lipojen lisäksi myös lähettimesi akut. Eli et tarvitse lähettimelle omaa laturia.(Futabassa ei tule mukana)

• Varapotkureiksi alkuun halpoja GWS 10×4,7 Slow vaihde st. Myös potkurin säästäjä on hyvä hankinta, joka säästää rahaa alussa. Ja kun homma rupeaa toimimaan kannattaa hankkia laadukkaampia(ja kalliimpia) APC potkureita 10X47 Slowfly. (nousu on 4,7 tuumaa) Varapotkureita kannattanee ottaa ainakin 5kpl. Myös 10X8 on Beaverille käypänen.

• Lipo akulle balansseri/tasaaja on myös suositeltava(ei löytynyt luettelosta)

• Sopivat liittimet akulle (riippuu akusta, laturista ja balansserista. Myyjä auttaa tässä)

Jatkossa löydät tarvitsemiasi varaosia Beaveriin myös Sabelta ja linkki varaosiin on tässä.

J Kärkkäinen Oy

Kärkkäisen nettisivut ovat juuri uudistuneet. Kaikkia tuotteita ei vielä näytä uusilta sivuilta löytyvän ja siksi niihin ei ole linkkiä vielä.

• Lennokiksi GWS E- Starter  Tai GWS Beaver

• Radioksi Hitec Laser 4 35 Fm Radiolaite ( saa myös Laser 6 joka on 6 kanavinen) Pyydä vaihtamaan radion mukana tulevat servot ja vastaanotin puistolennokki käyttöön sopiviksi. Hitec radiot sisältävät lähettimen ja vastaanottimen akun latureineen.

• Vastaanottimeksi Schulze Alpha-535 4+1 Kanavaa(eli 5)

• Servoiksi 3kpl Hitec Hs-81 (Beaveriin 2kpl)
• Nopeudensäätimeksi Mgm säädin easy 12

• Vastaanottimen kiteeksi Gws Naro

• Ajoakuksi  2s 1500-2000 Mah Li-po akku. (2s= 2 kennoinen eli 7,4V)

• Ajoakun laturiksi JP Lipo Laturi 1-4cell

• Varapotkureiksi alkuun halpoja Gws Slowfly 10X6. Myös potkurin säästäjä on hyvä hankinta, joka säästää rahaa alussa. Ja kun homma rupeaa toimimaan kannattaa hankkia laadukkaampia(ja kalliimpia) APC potkureita 10X7 Slowfly. Varapotkureita kannattanee ottaa ainakin 5kpl. Jos päädyt Beaveriin, on sopiva potkuri 10X47 (nousu on 4,7 tuumaa)

• Lipo akulle balansseri/tasaaja on myös suositeltava(ei löytynyt luettelosta)

• Sopivat liittimet akulle (riippuu akusta, laturista ja balansserista. Myyjä auttaa tässä)

Myös Kärkkäinen myy varaosia GWS:än koneisiin. Kannattaa kysyä soittamalla tai sähköpostilla(numero ja osoite löytyy nettisivuilta)

Suomen ilmailuliitto SIL-Shop

Silshopista ei löydy vastaavaa pakettia tällä hetkellä. Syy saattaa olla se, että nettikauppa on uudistunut eikä sisällä ehkä kaikkia tuotteita.

Muita sopivia lennokkeja
Jos et saa alkuun apua keneltäkään kokeneemmalta, suosittelen aloittamaan GWS Slow stik lennokilla.(SIL Shop) Se on riittävän hidas lennokki yksin aloittamiseen. SlowStik:iin sopiva potkurikoko on 11X7 tai 11X8 (SIL Shop)Muilta osin käy samat osat kuin muihinkin ehdotelmiin. Myös Kärkkäinen myy Slowaria vaikkei sitä tuoteluottelosta löydykkään.

Yksi varteenotettava lennokki ensimmäiseksi on sähköliidokki Multiplex easy Elekctric Glider Muuten siihen käy edellä mainitut radio, yms. vermeet, mutta tarvitset servoja 4kpl ja lisäksi servojen jatkojohtoja 2kpl ja nopeudensäädin on ehkä syytä olla suurempaa tehoa kestävä esim. LiPoESC20

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

Tikku sormessa tuli mieleen tällänen hyväksi koettu vinkki. Jos ei oo pinsettejä yms. välineitä tai niillä ei saa tikusta otetta on toimiva keino levittää tikun päälle ohut kerros PVAc liimaa. Eli Erikeeperiä tai vastaavaa valkosta puuliima. Anna liiman kuivua ja nyhdä se irti sormesta. Tikku lähtee sen liimakalvon mukana. Liimahan lähtee helposti kuin “kesivä nahka”

Tämmöstä tällä kertaa

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

Sähkölaitteiden peruskytkentä sähkölennokkiin ei ole kovin monimutkainen. Moottori kyketään nopeudensäätimeen, nopeudensäädin kytketään vastaanottimen kanavaan 3(kaasu). Servot kytketään vastaaottimeen niille kuuluviin kanaviin(riippuu toiminnosta). Ja lopuksi ajo akku kytketään nopeudensäätimeen.

Tarkempaa tietoa vastaanottimen kytkennästä saat tästä artikkelista. (uusi ikkuna)

Sähkölennokissa vastaanotin saa sähkönsä ajo akulta nopeudensäätimen BEC kytkennän kautta. Eli nopeudensäätimessä on samanlainen johto kuin servoissa ja se laitetaan kaasukanavaan. Liidokissa ja polttomoottorilennokissa tarvitaan vastaanottimelle oma akku, joka kytketään yleensä johonkin kanavaan. Akussa on vain 2 johtoa, mutta samanlainen liitin kuin servoissa. Joissakin vastaanottimissa on oma liitin akulle.

Nopeudensäätimessä on myös johto jossa on kytkin. Sillä kytkimellä katkaistaan virta vastaanottimelta. Itse nopeudensäädin kuluttaa myös virtaa, silloinkin kun se on katkaistu vastaanottimelta. Eli akkua ei pidä jättää lennokkiin pidemmäksi aikaa, koska se tyhjentää akun ja pilaa sen.

Itse poistan kytkimen ja juotan johdon päät yhteen. Kuvissa tämä on merkattu punaisella nuolella. Näin säästyy muutama gramma painoa, kun kytkintä ei ole. Vastaanotin saa virtansa kun akku laitetaan paikoilleen. Juotan yleensä myös moottorit suoraan nopeudensäätimen johtoihin. Mitä vähemmän liittimiä, sen parempi. Jos liittimiä käyttää, kannattaa niiden laatuun panostaa.

Peruskytkentä harjallisella moottorilla

Harjattoman ja harjallisen moottorin kytkentä ei eroa muuten toisistaan kuin että harjallisessa menee moottorille 2 johtoa ja harjattomassa 3. Jos harjallinen moottori pyörii väärinpäin, vaihtuu pyörimissuunta kun johdot vaihtaa keskenään. Harjattomassa moottorissa suunta kääntyy vaihtamalla mitkä tahansa 2 johtoa keskenään.

Peruskytkentä harjattomalla moottorilla

Kuvan liidokki kytkennässä on vastaanottimen ja akun välissä kytkin(musta möykky kuvan alalaidassa)

Liidokin peruskytkentä

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella
http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

Vaihtovirta (AC) ja varsinkin tasavirta(DC) tulevat tutuiksi lennokkien kanssa puuhaillessa. Alkuun saattaa tuottaa ongelmia muistaa kumpi lyhenteistä tarkoittaa kumpaa. Itse opin muistamaan sen n. 15v sitten seuraavalla muistisäännöllä.

DC= Dasavirta 

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella
http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

Aloittelevalle harrastajalle ei ole itsestään selvyys mitä tapahtuu mistäkin ohjainsauvasta. Aika yleinen tapa tuntuu olevan että ensimmäisessä lennokissa jossa siis vain peräsimet ohjaa, on sivuperäsin oikeassa sauvassa. Sitten kun siirrytään siivekkeelliseen koneeseen siirretään sivuperäsin vasempaan sauvaan. Tätä perustellaan sillä että “pää” ohjaimet on aina oikeassa sauvassa.

Itse olen opetellut alun alkaen lennätyksen niin että sivuperäsin on vasemmassa sauvassa ja oikeassa on pelkkä korkeusperäsin. Siirtyminen siivekkeisiin ei aiheuttanut mitään ongelmia. Vanhat tutut ohjainpinnat oli siellä missä ennenkin ja tuli vaan yksi uusi jota ilmankin tulee toimeen, mutta aina sitä välillä muisti käyttääkkin

Alla olevassa kuvassa yleisemmin Suomessa käytössä oleva systeemi. Muualla maailmassa on olemassa muita käytäntöjä, mutta niillä ei ole oikeastaan merkitystä, ellei osta valmista lennokkia jostain ulkomailta. Silloin saattaa ohjaimet olla eri järjestyksessä, ko mihin on tottunut.

1. Siivekkeet
2. Korkeusperäsin
3. Kaasu (ylös on ja alas off)
4. Sivuperäsin

Toimintojen numerointi on kuvassa kanavanumeroinnin mukainen.

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella
http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

Tämän artikkelin tarkoitus ei ole kertoa miten mikäkin liike tehdään. Siihen ei miulla taidot riitä, vaikka noita liikkeitä jotenkuten pystyn räpeltämäänkin. Ne tosin on kaukana kauniista symmetrisistä ja täsmällisistä liikkeistä, niinkuin taitolennossa kuuluisi olla. Artikkelin tarkoitus on kuvata miltä nämä perusliikkeet suurinpiirtein näyttävät.

Ohjeita videoiden ja alkeiskurssin muodossa löydät Taitolento lajiryhmän sivuilta.

Silmukka

Ulkopuolinen silmukka

Vaakakierre

Immelmann

Pyrstöluisu

Pystykahdeksikko

Kylkikahdeksikk0

Vaakakahdeksikko

Selkäkahdeksikko

Kuubalainen kahdeksikko

½ vaakakierteestä puolisilmukka

Pystykierre

Syöksykierre

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella
http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html

Vaikka keskitynkin RC-lennokkipuolen alkeisiin, ajattelin kirjottaa jutun tyngän niistä eri lennokkien kilpailulajeista joita Suomessa ja maailmalla harrastetaan.

Tämän jutun ulkopuolelle jää puistolennokkiharrastajat, koska tämä sivusto pääasiassa käsittelee niitä, ja lajilla ei ole mitään lajikohtaista yhdistystä eikä kilpailuja.

Mallilennokit F4C

Suurin kilpailulajeista on varmaankin mallilennokkiharrastajat. Lajissa on tarkoitus rakentaa lennokki niin samannäköiseksi kuin mahdollista esikuvansa kanssa. Esikuvana toimii joku oikea lentokone, ja se pitää dokumentoida mahdollisimman tarkasti. Mitä vanhempi kone, sitä vaikeampaa on dokumentointi. Vielä olemassa olevan lentokoneen dokumentointi voi tapahtua hyvinkin helposti.

Mallilennokit ovat siis lentäviä pienoismalleja, jotka arvostellaan ensin pöydällä ja sen jälkeen punnitaan harrastajan lennätystaidot. Lento osuudessa on pakollisia ja vapaaehtoisia kuvioita. Mallilennokit ovat haastavia lennättää, koska aerodynamiikan kanssa joudutaan tekemään kompromisseja ulkonäön hyväksi ja lennettävyyden kustannuksella. Pöytäarvostelun ja lennätyksen yhteipisteet ratkaisevat voittajan.

Lajista saat lisätietoa

Mallilennokit Ry:stä

Taitolento F3A

Tässä lajissa lennetään nimensä mukaisesti taitolentoa. Lento ohjelma on samantyylinen kuin oikeilla koneillakin lennettävä taitolento. Sisällä lennettävä 3D lennätys on tästä poikkeus. Siinä tehdään myös liikkeitä jotka eivät ole oikealla lentokoneella mahdollisia.

Lennokit ovat erityisesti taitolentoon suunniteltuja ja yllättävän iso kokoisia. Lennätys on näyttävän näköistä liikkeiden täsmällisyyden ja symmetrisyyden ansiosta. Vauhtiakin lajissa piisaa.

Lajista saat lisätietoa

F3A Team Finland Ry

Taistelulennokit eli Aircombat

Taistelulennokit ovat 1/12 mittakaavassa olevia toisen maailmansodan hävittäjiä. Ne ovat mittasuhteiltaan ja ulkonäöltään esikuvansa mukaisia, mutta niitä ei kannata tehdä turhan yksityiskohtaiseksi. Lennokin elinikä ei nimittäin välttämättä ole pitkä. Lennokit vetävät perässään 12m pitkää nauhaa jota sanotaan striimeriksi. Tarkoitus on katkoa potkurillaan vastustajan nauhaa mahdollisimman paljon. Yhteentörmäyksiltäkään ei vältytä ja kisoissa nähdäänkin näyttäviä tiputuksia ihan kongreettisesti.

Kilpailussa lennetään 3X 7min. erät joissa on kussakin yhtäaikaa ilmassa 5-7 lennokkia.

Lajista saat lisätietoa

Aces Finland Ry

Pylon eli nopeuslennokit F3D

Nopeuslennokeilla kierretään tolppien eli pylonien muodostamaa kolmion muotoista rataa. Radan pitkä sivu on 180m ja lyhyt sivu 40m. Lennokkeja on radalla yhtä aikaa maksimissaan 4kpl. Rataa kierretään vastapäivään 10 kierrosta ja nopein aika ratkaisee.

Nopeuslennokkeja on niin sähkö kuin polttomoottirkäyttöisiä ja kovimmat nopeudet ovat jopa reilusti yli 300km/h

Lajista saat lisätietoa

F3D lajiryhmä

F3K eli heittoliidokit ovat siiven kärkiväliltään maksimissaan 1,5m liidokkeja. Liidokki heitetään siivenkärjessä olevan tapin avulla kiekonheiton tapaan pyörähtämällä jopa 60m korkeuteen. Sen jälkeen etsitään termiikkejä(tintti) eli nousevia ilmavirtauksia joiden avulla pysytään ilmassa mahdollisimman kauan.

Lajista saat lisätietoa

F3K lajiryhmä

F3B Isoja liidokkeja joiden kilpailun tarkoituksesta en itse päässyt selville vaikka olin mm kisoja katsomassa. Vauhdikasta menoa ja huipputekniikkaa. Tietoa en ole vielä löytänyt lisää.

F3J Liidokkeja ovat, mutta tieto tuntuu olevan tiukassa. Senverran on hajua, että on kaksi asiaa mitä kilpailussa tehdään. Ensimmäinen on lentoaika, joka tulisi olla tasan 10min. Yli menevästä ajasta sakotetaan. Laskun tulisi myös osua omaan laskeutumismerkkiin. Matka siihen mitataan koneen pysähdyttyä.

Liidokeista tuntuu olevan tieto tiukassa. En tiedä, eikö ole tarvetta uusille harrastajille vai mikä syynä. Lisään tietoa jos sitä löydän

Jos haluat antaa palautetta tai ottaa yhteyttä muiden näkemättä, onnistuu se palautelomakkeella
http://www.rantarosvo.org/sivut/Sahkopostipalaute.html